Mitä maidon kuuluu olla?
Erinomainen
maitotuote syntyy laadukkaasta maidosta, jonka tuottaminen vaatii
hyvinvoivia eläimiä. Määrä ei saisi olla tärkein mittari ja
siksi me olemme päättäneet uudistua.Meillä tärkeintä tuottajina
on tuottaa ihmisille makuelämyksiä samalla kunnioittaen
raaka-aineemme todellista alkuperää, lehmiämme.
Olemme
kevään aikana alkaneet siirtymään, kenties ainoana juustolana
Suomessa, kohti mahdollisimman puhdasta ja lajityypillistä ruokintaa
eli grass-fed -tuotantotapaa.Heinä on märehtijälle luonnollisinta
ravintoa ja sen avulla lypsylehmä tuottaa sekä puhtaimman että
aidoimman mahdollisen raaka-aineen.
Laadukas maito tulee
hyvinvoivista eläimistä ja siksi me haluamme palata aikaan, jolloin
hyvinvointiin kuului mahdollisuus lajityypilliseen ruokavalioon.
Laiduntaminen on lehmälle luonnollisin tapa saada ravintoa. |
Koska tehokkuus menee liian
pitkälle?
”Enemmän, nopeammin, halvemmalle”
- tuo kaikille tuttu mantra, jota meille hoetaan, on ajanut
yhteiskuntamme tilanteeseen, jossa jokainen päivä on suoritus,
jonka läpäisy vaatii ehdotonta tehokkuutta. Onnistumista punnitaan
euroissa, ulkomaanmatkoissa, vaatteissa tai vaikka auton
lisävarusteissa ja meidän tapauksessamme maitokiloissa.
Meidän lehmämme ovat hyviä
suorittajia. Suomessa kaikki tuotosseurantakarjojen lehmät ovat
hyviä ja tuottavat keskimäärin 10 000kg maitoa vuodessa ja meidän
lehmämme ovat vielä keskimääräistä lehmää parempia tällä
mittarilla. Meillä Heikkilän Juustolassa ollaan oltu tehokkaita,
lehmiä ruokittiin tehokkaasti maitotuotosta silmällä pitäen ja
karjasta huolehdittiin mahdollisimman hyvin, jotta tuotos ei laskisi
ja eläimellä on hyvä olla. Eläimen hyvään kohteluun kuuluu
olennaisena osana vapaus kivusta, nälästä, janosta ja pelosta.
Tämä on meillä ollut tähän asti minimivaatimus ja sen lisäksi
olemme tarjonneet lehmillemme mahdollisimman pitkän laidunkauden
sekä mahdollisuuden ulkoiluun myös talvisin.
Lypsylehmien korkea maitotuotos saavutetaan
eläinaineksen jalostuksen lisäksi tehokkaalla ruokinnalla.
Märehtijöille syötetään väkirehuina ravintoa, jonka sisältämä
energia tulee märehtijän fysiologialle huonosti soveltuvassa
muodossa. Nykypäivänä nautojen ravintoa suunnitellaan makrotasolla
ja reseptiikkaa hiotaan eri komponenttien suhteen mahdollisimman
hyvän tuloksen eli suuren maitomäärän saavuttamiseksi pienimmillä
mahdollisilla kuluilla. Lypsylehmän ruokinnassa väkirehupitoisuus
on tuotosseurantakarjoissa tällä hetkellä n. 45%, naudan
lajityypillistä ruokavaliota tämä ei kuitenkaan vastaa. Ihmisille
suoraan soveltuvien kasvien syöttäminen naudalle on turhaa, sillä
märehtijän ruoansulatus pystyy irroittamaan tarvitsemansa energian
myös ihmisille kelpaamattomista kasveista.
Märehtijälle lajityypillinen
ruokavalio on heinävaltainen ja hitaasti sulava. Märehtimisen
ansiosta nauta pystyy muuttamaan hyvinkin karkeita kuituja energiaksi
ja sitä kautta maidoksi tai lihaksi. Hitaasti sulava ja vähemmän
energiaa sisältävä ravinto ei kuitenkaan tuloudu kassakoneeseen
samalla tavalla, joten ”enemmän, nopeammin, halvemmalla” -hengen
mukaisesti lypsykarjaa on pakko ruokkia tavalla, joka tuottaa
mahdollisimman paljon maitokiloja mahdollisimman tehokkaasti.
Tehokas tuotanto tuo helposti mukanaan
äärimmäisen ikäviä lieveilmiöitä eläinten terveydessä.
Lypsylehmä on kuin huippu-urheilija, joka suorittaa jatkuvasti
kaiken äärirajoillaan. Ruoansulatukselliset ongelmat, kuten
esimerkiksi hapan pötsi, ovat lisääntyneet, lehmien sorkat
oireilevat herkästi väkevän ruokinnan takia. Suuri maitotuotos
rasittaa eläintä alentaen tämän yleiskuntoa ja siten osaltaan
altistaa erilaisille sairauksille.
Lypsylehmien tehokas ruokinta ei ole
ainoastaan suomalainen ilmiö vaan maailmanlaajuinen. Euroopassa
vallitseva maidon ylituotanto pakottaa tuottajia edelleen tehostamaan
tuotantoansa kaikin mahdollisin keinoin ja tuottajan neuvotteluasema
hinnasta puhuttaessa on lähes olematon. Maatalouden yleinen tila
yhdistettynä pohjoisen viljelyn ilmastollisiin haasteisiin tekee
tehokkuudesta välttämättömyyden myös meillä Suomessa.
Syksyinen kuva laitumelta, lokakuu 2016. |
Litra maitoa maksaa kaupassa
vähemmän kuin puolen litran vesipullo.
Mitä tästä seuraa ja miten
lehmien ruokinta vaikuttaa eläimiin tai tuotteisiimme?
Heti alkuun todettakoon, että
ruokinnan muutoksesta on keskusteltu sekä eläinlääkäreiden että
lypsykarjaa pitävien kollegoiden kanssa, aiheesta on haettu
lisätietoa mahdollisimman kattavasti ja suunniteltu miten muutos
toteutetaan ilman, että eläimet kokevat siitä tarpeetonta
stressiä.
Tähän mennessä olemme vähentäneet
lehmiemme väkirehuannosta 25% ja alkaneet korvata säilörehua
heinällä. Maidossa tämä näkyy jo muuttuneena makuna ja
tulevaisuudessa maku tullee muuttumaan entistä enemmän lehmien
ruokavalion muutoksen myötä. Kaikki muutokset ovat kuitenkin
luonnonmukaisempaan suuntaan, meidän maitomme maistuu sille mille
sen kuuluukin maistua.
Meille tärkeimpänä vaikuttimena
tähän ovat eläimet ja niiden vointi. Syötämme tällä hetkellä
lehmille sekä tavallista nurmisäilörehua että säilöheinää,
joka on korjattu ilman silppuamista. Pitkän kuituisen heinän
syöminen vaatii lehmältä enemmän aikaa kuin lyhyeksi silputun,
mikä vähentää ”ahmimista” ja lisää syljen tuotantoa, joka
edelleen tehostaa märehtimisprosessia ja siten parantaa vatsojen
toimintaa. Tähän mennessä olemme jo havainneet positiivisia
muutoksia lehmien voinnissa ja uskomme, että tämä kehitys tulee
jatkumaan edelleen ruokinnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän
karkearehuvaltaiseksi. Tänä vuonna aiomme korjata kaiken
nurmialamme säilöheinäksi.
Meille yrittäjinä tämä merkitsee
valtavaa riskinottoa ja tulojen pienenemistä. Maitotuotos tulee
putoamaan tuhansia kiloja lehmää kohti, tämän me tiedostamme jo
etukäteen ja olemme asian hyväksyneet. Uskomme, että eläimemme
tulevat olemaan terveempiä ja erityisesti ruokinnallisten ongelmien
vähenevän radikaalisti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että
muutos ruokavaliossa tehdään eläinten ehdoilla ja tahdilla.
Perimmäinen tavoite on parantaa eläinten vointia eikä tähän ole
ryhdytty ainoastaan erottuaksemme muista maidonjalostajista.
Tuotteemme tulevat muuttumaan sekä maultaan että
ravintoarvosisällöltään lähemmäksi sitä mitä maitotuotteet
ovat perinteisesti olleet.
Me uskomme muutoksen olevan
tarpeellinen ja olemme valmiita ottamaan riskin selvittääksemme
onko olemassa kysyntää maitotuotteille, jotka eivät ole
litrahinnaltaan halvempia kuin pullovesi, koska ne tuotetaan tavalla,
joka on alan normista poikkeava, mutta samalla märehtijän
lajityypillisiä ominaisuuksia kunnioittava.
Auringonnousu Heikkilän Juustolassa, laiduntavat lehmät ja juustola mahtuvat samaan kuvaan. |
Muutos alkaa aina jostakin ja
ensimmäinen askel on sekä merkitsevin että vaikein. Tämä on
meidän askeleemme ja uskomme myös asiakkaidemme lähtevän
mukaamme tälle matkalle.
terveisin,
Pekka Moisio ja Annika Heikkilä / Heikkilän Juustola
Hattu päästä. Kiitos.
VastaaPoista