Krannin tila kevättöiden kynnyksellä / Anne Lukana

Mikko heitti avaustervehdyksensä Eggspressin kotiluolasta Somerolta ja Pekka kertoi Ihmeen-tarinan Heikkilän juustolasta tämän jälkeen. Meikäläinen nappasi seuraavan blogikirjoitusvuoron  tänne Krannintilalle Nurmijärven Lepsämään. 

Me olemme se jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja leseitä myyvä taho EggsPressin kyydissä. Kun Somerolla sijaitsee Eggspressin kotiluola, ollaan nyt täällä yhdessä varsin vilkkaassa sivutoimituspisteessä, sillä helmikuussa aloitettu yhteistyö EggsPressin ja Vaahteramäen väen kanssa on pistänyt ihan uudenlaista vipinää jauholandiaamme. Koska olemme miniatyyriyritys, emmekä mikään suuri teollisuuslaitos, Krannin tila (siis minä, mieheni ja pakkaajamme) olemme hyvässä mielessä häkeltyneitä. Sananen siitä kohta tuonnempana lisää. Mutta, voidaksemme arvostaa parhaiten nykyisyyttä, jatkan Pekan kirjoituksen jalanjäljillä ja kerron pari kappaletta historiaakin.

Tässä kohdin ei ole tarpeen aloittaa aivan muinaismenneisyydestä, sillä kaikki tällä urakehityssaralla on tapahtunut varsin nopeasti, niin että tätä pientä maalaistyttöä suorastaan huimaa. Krannin tila on perustettu vuonna 1724, joten viljanviljelystoiminnallamme on kyllä kunnioitettavan pitkät juuret. Kolme vuotta sitten muutimme mieheni kotitilalle Nurmijärvelle. Samoihin aikoihin alkanut myllytuotetoiminta nytkähti liikkeelle ihan vain omasta kokeilunhalusta. Muistin, miten olimme vieneet joskus lapsuuteni kotitilalta viljoja läheiselle Tammelan myllylle jauhatukseen. Oli siis mukava viedä myllyyn omilla pelloilla kasvaneita viljoja ja kokeilla millaisia leipomuksia niistä saisi aikaan täällä Krannin tilalla. Ihan huikea fiilis, että pelloilla kasvaneista korsista ja niissä kasvaneista jyvistä syntyisikin puuro, pullataikina tai karjalanpiirakat, tietäisit mistä raaka-aineet ovat peräisin, eikä kaikki lähti teollisuuden käyttöön muutamana kertana vuodessa. 

Kokeilu, maistelu ja kaverien palautteet rohkaisivat myymään tuotteitamme ensimmäistä kertaa oman kylän myyjäisissä ja pian myös reko-piireissä. Silloin lähiruokaringit olivat vasta lähteneet kehittymään ja muotoutumaan ja olimme uuden kynnyksellä. Tosin olin erilaisista valtakunnan medioista lukenut ja kuullut juttuja jo eräästä, hyvin erilaisesta yrittäjästä, joka jakoi munataksillaan kananmunia asiakkaille pitkin maakuntaa tai pikemminkin, pitkin maakuntia. Mikko oli silloin jo kuuluisuus ainakin meikäläisen silmissä ja tuntui varsin kummalliselta, miten tämä maaseutuyrittäjyyden uudenlainen pioneeri otti niin lämpimästi vastaan meikäläisenkin, jauhoja myyvän miniatyyritoimijan, kun tapasimme ensi kerran.

Krannin tilan myllytuotetoiminnan alkaessa oli entiseen navettarakennukseemme varattu muutaman neliön koppi jauhojen pussittamista varten. Tuotteita oli muistaakseni viisi ja wordillä luodut etiketit tulostin,saksin ja liimasin sitä mukaa paikalleen. Olin vielä silloin töissä opetusalan hommissa ja jalat tukevasti kiinni väitöskirjatyössä yliopistolla. Tämän jauhohommanhan piti olla pelkkä harrastus. Pian saksimme ja liimasimme etikettejä paketteihin kuitenkin likipitäen joka ilta ja, jos kohdalle sattuivat myyjäiset, niin hommat jatkuivat iltayöhön. Mikäs sen mukavampaa – virkistävää konkreettista tekemistä teoreettisen puurtamisen lisäksi. 

Tovi edellisestä, niin ollaankin jo nykyisyydessä ja tässä hetkessä – ja siis ainakin jonkin verran häkeltyneitä. Eteenpäin on menty koko ajan huimaa vauhtia ja Krannin tilan toiminta kehittyy edelleen. Nykyisin koko navetan pääty on pakkaamokäytössä. Mieheni Olli saa lastata viljaa joka viikko kuljetettavaksi myllylle ja pakkaamoon saapunut tuore myllykuorma lähtee käsityönä tehdyn pakkaamisen jälkeen eteenpäin muun muassa teille EggsPressin asiakkaille. Tuotekierto on siis reipas. Emme seisota tuotteita hyllyssä, vaan kun haette kaurahiutale- tai vehnäjauhopussin EggsPress-pysäkiltä, tiedätte, että se on vastikään valmistettu ja pakattu.

Nyt seuraa blogikirjoitukseni opetuksellinen osuus, sillä viljan viljely ei ole summamutikassa tehtävää työtä, jossa keväällä kylvetään ja syksyllä puidaan. Pääperiaatteessa homma näin pelaakin, mutta mukana matkassa on monta muuttujaa. Tässä kohtaa puheenvuoro pitäisi oikeastaan antaa Ollille, joka on asiantuntija näissä hommissa, mutta näin käytännön toimia seuranneena uskaltanen nostaa esiin pari oleellista juttua. Viljelyä edeltää muun muassa säännölliset maaperäanalyysit, jotta tiedämme mitkä edellytykset maa kasvulle antaa. Maanrakenteen ja ravinteiden on oltava oikeassa suhteessa kylvöihin nähden, jotta saadaan laadukasta satoa. On puntaroitava myös mitä lajikkeita viljelyyn kannattaa ottaa. Vehnä kun ei ole vain vehnää tai kaura vain kauraa. Vehnälajikkeita on reilusti päälle kymmenen erilaista ja kauralajikkeita löytyy yli 20 eri lajiketta. Kaikilla näillä on omat ominaisuutensa. On puntaroitava satoisuutta, käyttötarkoitusta, kasvuaikaa, taudinkestävyyttä, hehtolitrapainoa, valkuaisprosenttia ja kuoriprosentteja ja tietenkin makua. Ja kun käsissämme ollut lottokone on arponut valittujen ominaisuuksien perusteella viljelyyn otettavat lajikkeet A,B,C,D teemme esikasvatusta ja arvioimme itävyyttä tai tilaamme sertifioidut siemenet. Uuden lajikkeen käyttöönotto voi olla valtaisa menestys tai totaalinen katastrofi. Usein jotain tältä väliltä. 

Tähän sekoitetaan lisäksi pohdinta siitä, mitä lajikkeita kannattaa kylvää syksyllä (esim. meillä ruis on sellainen), ja mitä vasta keväällä ja, kuinka pitkän kasvukauden kukin lajike ja peltolohko tarvitsee, jotta seuraavan vuoden viljelykierto voidaan suunnitella tämän mukaan. Eikä valmista reseptiä koskaan ole, sillä se mikä toimi tänä keväänä ei ole voimassa enää ensi vuonna, sillä samaa lajiketta ei kannata viljellä samoilla peltolohkoilla vuodesta toiseen, vaan viljelykierto on suunniteltava lajikkeiden ja maaperän mukaan, jotta pelto pysyy eloisana ja kasvitaudit vähäisinä. Ja sitten on se kaikista riemastuttavin muuttuja, nimittäin sää. Kaiken lisäksi pitäisi vielä sataa,paistaa, pakastaa ja tulla lunta oikeilla kalenterin viikoilla, jotta kevätviljat kasvaisivat ja syysviljat talvehtisivat. Mielellään jättäisimme väliin rankkasateet, tulvat ja kirvapilvet, joita kuitenkin tulee aina säännöllisen epäsäännöllisesti. 

Tähän kaikkeen puntarointiin tuo aivan oman kertoimensa näkökulma: suoraan asiakkaille tapahtuva myynti. Sillä viljelyn pitää onnistua paremmin kuin hyvin, jotta asiakkaat ovat oikeasti tyytyväisiä. Seuraava onnistuminen on tapahduttava vielä oikea-aikaisessa sadonkorjuussa ja kolmas onnistuminen myllyllä, jotta tarkoilla säädöillä teetetystä myllytyksestä syntyy tuloksena juuri oikeankarkeista jauhoa tai mahdollisimman kuoretonta kaurahiutaletta. Varaa epäonnistumisiin ei ole, sillä huonosta tuloksesta asiakkaat äänestävät jaloillaan ja, jos esimerkiksi vehnälajikkeiden valinta ja sato menee pieleen, ei koko vuonna myydä vehnäjauhoja. Eli tiivistetysti, on aika monta muuttuvaa tekijää, jolla saadaan homma joko onnistumaan tai lipumaan kankkulan kaivoon.

Myös maanviljelyssä yhteistyössä on voimaa. Tänäkin keväänä Krannin tilan pelloilla nähdään samalla kylällä kasvinviljelytilaa pitävän Jussin kylvökone suorittamassa kevätkylvöjä. Jussi on myös päässyt talven aikana tutustumaan myllyn toimitaan, viedessään Krannin tilan viljoja myllylle yhdessä vanhan isännän Maurin kanssa. Krannin tilan isännän eli Ollin työpanos on korvaamaton. Tämä suoraan asiakkaille tapahtuva tuotteiden myynti esimerkiksi EggsPressin kautta on antanut ihan uudenlaista motivaatiota Ollinkin maanviljelytyöhön. Itse olen tulkinnut asian niin, että maanviljelystoimintaan on tullut sukupolvien ketjussa myös ihan uudenlainen tarkoitus. 

Sitten on vielä sekin puoli, miltä ne myytävät paketit näyttävät EggsPressin ostoskorissa tai kaupan hyllyllä. 

Veljeni Teemu on saanut tehdä valtavia työtunteja nykyaikaisten etikettien, mainosten, julisteiden, jos jonkinmoisten lippulappujen kehitystä varten. Myönnän, että ne wordillä muokatut ja omin käsin saksitut ja liimapistoolilla liimatut etiketit eivät olleet toiminnan alkumetreillä ihan viimeisteltyjä :) Pakkaamossa meille enemmän kuin tärkeä työntekijämme tekee hommia ahkerasti – pussittaa, sulkee, etiketöi, hyllyttää ja merkitsee pussit, jotta te saatte viimeistellyt tuotteet myynnin yhteydessä itsellenne. 

Ja meikäläiselle tästä jutusta on syntynyt aidosti uusi työ ja toimi! On myönnettävä, että liki joka viikko meikäläisellä on lievä kylmä hiki otsalla, jotta kaikki hommat menisivät kiireen keskellä putkeen, asiakkaat saisivat tilaamansa tuotteet ja te asiakkaat olisitte mahdollisimman tyytyväisiä – koska oma tähtäimemme on tarjota ei vain hyvää vaan vieläkin parempaa asiakaspalvelua ja samassa linjassa on oltava myös myytävien tuotteiden. 

Tällä hetkellä olemme kevättöiden kynnyksellä, kylvösiemenet on tilattu ja omat kylväsiemet on lajiteltu. Toivomme, että ruis on talvehtinut ohuesta lumikerroksesta huolimatta hyvin. Katsotaan, koska pääsemme peltotöihin!

Tällä hetkellä viljelemme Krannin tilalla vehnää, kauraa, ruista ja ohraa. Tuotevalikoimaamme kuuluu n. 20 eri tuotetta, josta EggsPressin kokoelmaan olen koonnut eräitä suosikkeja. EggsPressin kautta tuotteemme ovat saavuttaneet taas paljon uusia ja myös vanhoja tuttuja asiakkaita ja some käy kuumana. Teiltä ihanat asiakkaat tulee kokoajan hienoja vinkkejä, miten ja millaisiin leipomuksiin ja kokkauksiin tuotteemme taipuvatkaan. Ja vinkkejä tuotekehitykseen on myös tullut – onneksi mikrokokoisessa yrityksessä nämä myös joku kirjaa oikeasti ylös! 

Ja mikä ihan parasta: juuri teiltä tulleen palautteen ja kannustuksen ansiosta ja, kun valitsette EggsPressin ostoskoriin esim. Krannin tilan tuotteita, me täällä voimme ja saamme ylipäätään tehdä tätä työtä, joka kehittyy ja kasvaa, ja josta nautimme! Samalla satavuotiaan Suomen maaseutu pysyy elinvoimaisena. Se on ainakin itselleni tosi tärkeä juttu. Ilman teitä ja teidän tekemiänne ostosvalintoja tämä ei vain olisi mitenkään mahdollista. Tämä vetää pirun nöyräksi ja antaa motivaation tehdä joka päivä täysillä töitä sen eteen, että tämä meidän Krannin tilan juttu onnistuisi. 

Konkreettisena esimerkkinä ja myös luottona toiminnan jatkuvuuteen, tämän teidän mahdollistaman työn ympärille on perustettu tuore Krannin tila Oy. Pystymme nyt työllistämään yhden henkilön pakkaamaan ja jakelemaan tuotteitamme. Tulevan satokauden tavoitteemme onkin myydä kaikki syksyllä 2017 pelloilla puitava laadukas vilja suoraan asiakkaille tuoreina myllytuotteina. 

Tää on Krannin tilan #ruokavallankumous2017!                  

Lähiviljaterveisin,

Krannin tila / Anne Lukana