Ajatuksia kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja jäämistä suomalaisessa ruuantuotannossa

Kevätkylvöjen kynnyksellä Krannin tilalla Nurmijärvellä ollaan jälleen kasvukauden suunnitelmien äärellä. Vaahteramäen EggsPress facebook-ryhmässä heräsi hyvä ja ajankohtainen kysymys liittyen viljanviljelyssä käytettäviin kasvinsuojeluaineisiin. Aluksi ajattelin vastata vain lyhyesti ja napakasti, mutta lopulta ilmeisesti selkäytimeeni rakennettu tutkijaluonteeni johti minut kirjoittamaan vähän pidemmän selostuksen aiheeseen liittyen. Nyt tarkastelen aihetta EggsPressin blogissa, niin saat asiakkaana tietää, miten ja millä periaatteilla me Krannin tilalla teemme viljanviljelytyötä. 

Kirvojen levittämä kääpiökasvuviroosi aiheuttaa kaurasatoon sadonmenetyksiä ja oireet näkyvät mm. punertavina laikkuina kaurakasvustossa.

Torjunta-aineiden käyttö ja saanti Suomessa valvottua ja rajoitettua

Torjunta-aineet jaetaan käyttötarkoituksesta riippuen kasvinsuojeluaineisiin ja muihin biosidisiin torjunta-aineisiin. Esimerkiksi glyfosaatti on kasvinsuojeluaine, jota käytetään rikkakasvien torjunnassa. Ylipäätään kasvinsuojeluaineiden tarkoituksena on parantaa sadon laatua ja torjua satomenetyksiä, siksi siis niitä käytetään. Yleisenä taustatietona, Evira (2016) on arvioinut, että Suomessa torjunta-aineiden saannin kannalta tilanne on hyvä, sillä maataloudessa on tarkat rajoitukset käytettävien aineiden osalta. Niin ikään Evira (2016, 2012) arvioi, että suurimpia pitoisuuksia tavataan hedelmistä, marjoista ja vihanneksista. Kasvinsuojeluainejäämille on kuitenkin suomalaisessa kulutuksessa asetettu myös enimmäismäärät, joita valvotaan säännöllisesti, myös viljatiloilla. Vastuu kuitenkin on viimekädessä viljelijällä, jonka tulee tuntea normit ja asetukset ja noudattaa niitä. Yleisellä tasolla Eviran (2016) tutkimuksissa on paljastunut, että elintarvikkeiden jäämätasot ovat yleensä alle miljoonasosan elintarvikkeen painosta ja pieniä määriä jäämiä löytyy eniten kotimaisia tuotteita tarkastellen mansikoista. Suomessa havaitut määräystenvastaiset tuotteet ovat kuitenkin pääosin tuontituotteita. Eviran (2011) sekä THL:n (2013) mukaan sekä pitkäkestoista että akuuttia altistusta kasvinsuojeluainejäämille voidaan pitää Suomessa turvallisella tasolla. 

Suomen viileä ilmasto kasvitaudeilta suojelijana

Laki velvoittaa torjumaan kasvustoissa
esiintyvän rikkakasvin, joka tunnetaan
hukkakaurana. Se muistuttaa kauraa,
mutta on korreltaan pidempi
ja jyviltään suippomaisempi.
Krannin tilalla pellot tarkastetaan vuosittain
hukkakauran varalta ja esiintyneet
yksilöt poimitaan pellosta pois käsin.

Me Krannin tilalla emme ole vielä luomutuottajia, mutta olemme 100 % kotimaista, puhdasta ja tuoretta lähiviljaa tuottava maatila. Toivon, että jaksat lukea kirjoitukseni loppuun, sillä tähänkin asiaan on tulossa muutos lähitulevaisuudessa. Kuten kuitenkin jo edellä tuli ilmi, niin Suomessa kasvinsuojeluainejäämien saanti on onneksi turvallisella tasolla. Luomutuotteissa jäämiä esiintyy niin ikään harvoin. Yksi syy suomalaisen ruuan puhtauteen on se, että viileämmässä ilmastossa tarvitsee kyseisiä aineita käyttää suhteessa paljon vähemmän kuin esimerkiksi muualla Euroopassa, jossa kasvitaudit ovat merkittävästi yleisempiä lämpimän ilmaston vuoksi. TUKES:n (2017) luettelon mukaan Suomessa sallittuja kasvinsuojeluaineita löytyy yhteensä 54n A4 sivun taulukon verran. Tietenkin vain murto-osa tämän listan aineista voitaisiin käyttää viljanviljelyssä. Se, mitä yhdistelmiä ja aineita maanviljelijät päättävät käyttää, on jokaisen omassa harkinnassa ja tietenkin lainsäätelemissä raameissa. Enimmillään hieman viljelytavasta riippuen (ollaanko suorakylvössä vai maanmuokkausta suosivassa perinteisessä viljelytavassa) käyttökerrat voivat vaihdella 0-4 ruiskutuskerran välillä. 

Krannin tilan toimintaperiaatteet

Mitä tämä sitten tarkoittaa oman työmme kannalta? 

Meillä Krannin tilalla on päätetty käyttää kyseisiä valmisteita niin maltillisesti kuin mahdollista. Osa pelloistamme on suorakylvömenetelmässä, jolloin pellon pintaa ei syvemmälti rikota peltotöiden aikana. Näin voimme vähentää ravinteiden valumista vesistöihin kriittisillä alueilla ja pitää pellot luontaisesti ravittuina. Muokkaamattomien peltojen kolikon kääntöpuoli on kuitenkin maaperässä hyvin viihtyvät rikkakasvit. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maaperän rikkakasveihin pyritään ennen kylvöjä keväällä tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen tekemään tarvittava kasvinsuojeluainekäsittely. Tuolloin käsittely kohdistetaan siis vihertäviin rikkakasveihin, kun viljaa ei tuolloin ole pellossa, jolloin aine lakastuttaa haitalliset kasvit tulevaa viljelykautta silmällä pitäen. Periaatteemme on myös se, että kaikki tarvittavat kasvinsuojeluaineruiskutukset tehdään vain ja ainoastaan havaittujen tarpeiden perusteella. Alleviivaten: vain tarvittaessa. Kylvöjen jälkeen peltolohkot ja niissä esiintyvät rikkakasvit havainnoidaan ja havaintojen perusteella, noin kuukausi kylvöjen jälkeen viljelylohko käsitellään tarvittaessa esimerkiksi aineella, joka estää harmaalaikun, härmän tai muun havaitun kasvitaudin leviämisen satoon. Tämä on sama kuin lääkäri määräisi diagnosoituun korvatulehdukseen antibioottikuurin tai silmätulehdukseen tipat, jotta tauti ei pääse etenemään. Mitään toimia ei tehdä siis ”vain varmuuden vuoksi”. Koska olemme päättäneet käyttää kasvinsuojeluaineita maltillisesti, olimme visaisen pulman edessä esimerkiksi viime kesänä. Viime vuonna pelloille levisi ilmamassojen mukana runsaasti kirvoja. Osa viljelijöistä käytti sallittuja kirvantorjunta-aineita, mutta me päätimme välttää tämän käsittelyn ja vastaavasti nähdä vaikutukset sitten sadossa. Kirvat vaikuttavat kauran kasvuun ja aiheuttavat kasvustoon kääpiötautiviroosia, joka nimensä mukaisesti vikuuttaa kaurakasvustoa, jolloin sato jää vähäisemmäksi. Näin ollen pystymme myymään esimerkiksi teille Munaeggspressin asiakkaille puhtaampia tuotteita, mutta saimme pienemmän sadon myytäväksi. Maanviljelyksessä on mahdollisuus tehdä vielä kolmaskin kasvinsuojeluainekäsittely esimerkiksi tähkävaiheessa, jolloin kasvitautien esiintyminen itse tähkässä estyy. Erityisen runsaisiin ja korkeisiin kasvustoihin on mahdollisuus käyttää myös erillistä korrensäädettä, joka estää viljan kasvamisen liian pitkäksi ja vahvistaa kortta. Näin ollen sato ei mene lakoon kaatosateilla ja näin voidaan suorittaa onnistunut sadonkorjuu. Krannin tilan osalta voin todeta, että me emme ole esimerkiksi kuluneen vuoden aikana tehneet kyseisiä käsittelyitä pelloillamme, koska tähtäimessämme on nimenomaan laatu ja puhtaus. Kotimaisen viljelyn ulkopuolelta täytynee vielä huomioida sekin, että Euroopassa tai muualla maailmassa viljat on esimerkiksi voitu kypsyttää niin sanotuilla glyfosaattikäsittelyillä, jotta sadonkorjuu saadaan tehdyksi tietyssä aikataulussa. Tämä käsittelymenetelmä on Suomessa kielletty.

Ratkaisu luomusta?

Tämän pitkällisen selostuksen jälkeen voidaan tietysti kysyä, löytyisikö ratkaisu luomusta? Tiede 2013 lehden artikkelin mukaan luomun puhtaus on jopa vain puolitotuus. Luomutuotteiden kasvinsuojeluainejäämät ovat vähäisempiä, mutta silti biologisten torjujien ja luonnonaineiden käyttö on luomussakin sallittua. Luonnonaineiden käyttö ei tarkoita samaa kuin vaarattomuus. Myös luomuelintarvikkeista löytyy vuosittain raja-arvot rikkovia testituloksia. Biokemian ja molekyylibiologian professori Bruce Adams on osoittanut tutkimuksissaan, että esimerkiksi keskiverto amerikkalainen nauttii päivässä 1500 mg luonnollisia torjunta-aineita ja vain 0,09 mg keinotekoisia verrokeita. Niin ikään on hyvä pitää mielessä myös, millaisia luonnossa esiintyviä ainesosia voidaan käyttää Suomen ulkopuolella tehtävässä luomuviljelyssä. Emme esimerkiksi tiedä millaisilla likavesillä luomutomaatteja tai vadelmia Etelä-Euroopassa tai Afrikassa kastellaan. Lisäksi luomuviljely edellyttää luonnollista kasvitautien torjuntaa, joka usein tehdään esimerkiksi maata muokkaamalla, joka sitten osaltaan lisää koneiden käyttöä pelloilla ja hiilidioksidipäästöjä sekä voimistaa tutkitusti ravinteiden valumista vesistöihin. Tämä tekstikappale ei ole osoitus luomuvastaisuudesta, vaan päinvastoin – mielestäni on hyvä tiedostaa samaan viitekehykseen liittyvät kaikki asian kääntöpuolet, mutta myös kontekstoida Suomi ja Suomen maanviljelyn tilanne tähän kokonaisuuteen, jotta voidaan arvioida todellista kokonaisuutta. 

Krannin tila – kohti luomua

Summa summarum: Joka tapauksessa, me Krannin tilalla olemme pohtineet paljon kevätkylvöjen kynnyksellä myös näitä kysymyksiä. Ajattelen, että kuluttajien ja asiakkaiden on hyvä tietää ja tiedostaa asian molemmat puolet. Mielestäni tutkimukset osoittavat, että ei ole olemassa yksipuolista, mustavalkoista totuutta, joka olisi yksi ja ainoa oikea tapa toimia. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että voimme turvallisin mielin syödä ja käyttää esimerkiksi kotimaisia tuotteita. Hyvä valinta on, kun poimimme ostoskoriin kotimaisen, luomun ja/tai lähellä tuotetun tuotteen. On erittäin hyvä, että kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja haluavat tietää ja seurata, mistä käytetyt elintarvikkeet ovat kotoisin. Suomalainen lähiruoka on kuitenkin erittäin puhdasta ja turvallista käyttää. Lähellä kasvaneen tai tuotetun tuotteen ja raaka-aineen valinta esimerkiksi Eggspressin valikoimasta on erinomainen valinta, sillä näin asiakkaana sinulla on mahdollisuus oikeasti tietää, mistä kyseinen kananmuna, jauhopussi, liha, kala, leipä, mehu tai hunaja on peräisin. Meillä Krannin tilalla panostetaan juurikin laatuun ja esimerkiksi vähäisiin käsittelyihin. Kaikkinaisella vähäisellä prosessoinnilla tilaltamme saatavat tuotteet ovat terveellisiä, turvallisia, laadukkaita, maistuvia, suomalaisena käsityönä valmistettuja ja pakattuja lähiviljatuotteita.

 

Juolavehnä on yleisin ja haitallisin rikkakasvi, jota esiintyy
suomalaisilla pelloilla. Juolavehnän torjunnassa Suomessa
käytetään mm. glyfosaattia. Mahdolliset torjuntakäsittelyt tehdään
syksyllä sadonkorjuun jälkeen.

Olemme myös pohtineet luomuun siirtymistä ja olemmekin tehneet periaatepäätöksen naapuritilan viljelijäpariskunnan kanssa luomuun siirtymiseen liittyvien toimenpiteiden aloittamisesta jo tänä keväänä. Tämä edellyttää kuitenkin juuri yhteistyötä ja peltopinta-alan laajennusta, jotta viljelykierto voidaan suunnitella oikein ja pystymme viljelemään kaikkia neljää viljakasvia: vehnää, kauraa, ruista ja ohraa. Yhteistyössä tutun naapurin kanssa voimme turvata riittävän satotason, jotta Krannin tilalla kasvaa toivottavasti tulevaisuudessa entistäkin puhtaampaa luomuviljaa, suoraan teille asiakkaille.

Anne Lukana

Terveystieteiden tohtorikoulutettava, TtM & Krannin tilan emäntä