Soijasta, lyhyesti

Tänä päivänäkin Amazon palaa. Ja se palaa karkeasti yleistettynä yhdestä syystä: Karjankasvatus ja karjan rehuksi viljeltävä soija.


Soijasta on tullut maailman ruokajärjestelmän pahis. En edes halua yrittää palauttaa sen mainetta, päin vastoin, yritän kaikin tavoin päästä tilanteeseen, jossa esimerkiksi myymämme kananmunat olisivat soijavapaita.

Kuitenkin

Mitä se soija sitten oikein on? Se on viljelykasvi, kohtuullisen vaatimatonkin sellainen ja se on noussut maailman kotieläinten ykkösrehuksi vissistä syystä. Soija nimittäin on herneen sukulainen. Se kykenee muiden palkokasvien tavoin bakteerisymbioosilla sitomaan ilmasta typpeä juurinystyröihinsä ja käyttämään sen sitten omaan kasvuunsa ja seuraavien satokausien kasvuun.

Soijasta saadaan monenlaista hyödykettä. Siitä puristetaan soijaöljyä, joka on olennainen osa aasialaista ja amerikkalaista keittiötä. Puristustähteenä syntyy soijarouhetta ja soijalesitiiniä. Jälkimmäinen on elintarviketeollisuuden käyttämä emulgointiaine ja sitten se rouhe...

...niin, se on se eläinten rehu. Aminohappotasapainoltaan optimaalinen valkuaisen lähde, jonka varaan on helppoa ja turvallista rakentaa yksimahaisen sekasyöjän ravinto. (Myös ihmisen, toki)

Mutta siis soija ei ole sen kummallisempi kasvi kuin vaikka kaura tai vehnä. Paitsi ettei se tarvitse läheskään niin järeää lannoitusta , kuin edellämainitut ja ilman sen ympärille kasattuja lieveilmiöitä se voisi olla paljon ympäristöystävällisempi, kuin maailman kolme muuta yleisintä viljelykasvia vehnä, maissi ja varsinkin riisi. Jos soija kasvaisi Suomen oloissa kunnolla (mitä se ei tee, meillä on liian valoisaa kesällä, eikä syksyn lämpösumma riitä), se olisi herneen kaltainen kasvi valkuaisentuotannossa. Todennäköisesti se voittaisi herneen aikaa myöden parempien ominaisuuksiensa myötä, eikä sitä täällä pidettäisi ollenkaan maailman myrkyttäjänä.








Mikä sitten on se ongelma?

No se, että soija on hyvin kannattava viljelykasvi. Sille on kysyntää, se on tehokas valkuaiskasvi ja sitä on suhteellisen halpaa viljellä. Niinpä soijan viljelyala kasvaa siellä, missä sitä voidaan viljellä. Erityisesti se kasvaa Brasiliassa ja viljelyalaa kasvatetaan ikiaikaista sademetsää polttamalla. SE on se ongelma. Ei mikään muu.

Maailmalla on toki olemassa vastuullisuussertifioitu soijanviljely. Kestävin tavoin tuotettu soija, siis ja sellaista minäkin olen eläimilleni syöttänyt hyvin paljon, enkä ollenkaan sademetsäsoijaa (tämä siis sillä oletuksella, että sertifikaatteihin voidaan luottaa) . Karkeasti, wikipedia-tiedoista omalla järjellä arvioituna,  puolet maailman soijanviljelystä ei ole vastuullista.

En yritä tässä siis nyt yhtään sanoa, että soijankäyttö jatkukoon entisenlaisena. Yritän sanoa, että se kasvi itse ei ole pahis. Ihminen on se pahis taaskin, kun se raiskaa luontoa oman etunsa nimissä. Ihminen on myöskin se idiootti, joka ei ymmärrä että luonnon raiskaaminen ei ole ihmisen oma etu. Vika ei ole soijan, vika on ryöstöviljelyssä, jolla tuotetaan osa maailman soijasadosta.


Mikko Välttilä
Ruokakauppias

Kommentit

Suositut postaukset