Mitä maidon kuuluu olla?

Erinomainen maitotuote syntyy laadukkaasta maidosta, jonka tuottaminen vaatii hyvinvoivia eläimiä. Määrä ei saisi olla tärkein mittari ja siksi me olemme päättäneet uudistua.Meillä tärkeintä tuottajina on tuottaa ihmisille makuelämyksiä samalla kunnioittaen raaka-aineemme todellista alkuperää, lehmiämme.

Olemme kevään aikana alkaneet siirtymään, kenties ainoana juustolana Suomessa, kohti mahdollisimman puhdasta ja lajityypillistä ruokintaa eli grass-fed -tuotantotapaa.Heinä on märehtijälle luonnollisinta ravintoa ja sen avulla lypsylehmä tuottaa sekä puhtaimman että aidoimman mahdollisen raaka-aineen.

Laadukas maito tulee hyvinvoivista eläimistä ja siksi me haluamme palata aikaan, jolloin hyvinvointiin kuului mahdollisuus lajityypilliseen ruokavalioon.

Laiduntaminen on lehmälle luonnollisin tapa saada ravintoa.

Koska tehokkuus menee liian pitkälle?

”Enemmän, nopeammin, halvemmalle” - tuo kaikille tuttu mantra, jota meille hoetaan, on ajanut yhteiskuntamme tilanteeseen, jossa jokainen päivä on suoritus, jonka läpäisy vaatii ehdotonta tehokkuutta. Onnistumista punnitaan euroissa, ulkomaanmatkoissa, vaatteissa tai vaikka auton lisävarusteissa ja meidän tapauksessamme maitokiloissa.

Meidän lehmämme ovat hyviä suorittajia. Suomessa kaikki tuotosseurantakarjojen lehmät ovat hyviä ja tuottavat keskimäärin 10 000kg maitoa vuodessa ja meidän lehmämme ovat vielä keskimääräistä lehmää parempia tällä mittarilla. Meillä Heikkilän Juustolassa ollaan oltu tehokkaita, lehmiä ruokittiin tehokkaasti maitotuotosta silmällä pitäen ja karjasta huolehdittiin mahdollisimman hyvin, jotta tuotos ei laskisi ja eläimellä on hyvä olla. Eläimen hyvään kohteluun kuuluu olennaisena osana vapaus kivusta, nälästä, janosta ja pelosta. Tämä on meillä ollut tähän asti minimivaatimus ja sen lisäksi olemme tarjonneet lehmillemme mahdollisimman pitkän laidunkauden sekä mahdollisuuden ulkoiluun myös talvisin.

Lypsylehmien korkea maitotuotos saavutetaan eläinaineksen jalostuksen lisäksi tehokkaalla ruokinnalla. Märehtijöille syötetään väkirehuina ravintoa, jonka sisältämä energia tulee märehtijän fysiologialle huonosti soveltuvassa muodossa. Nykypäivänä nautojen ravintoa suunnitellaan makrotasolla ja reseptiikkaa hiotaan eri komponenttien suhteen mahdollisimman hyvän tuloksen eli suuren maitomäärän saavuttamiseksi pienimmillä mahdollisilla kuluilla. Lypsylehmän ruokinnassa väkirehupitoisuus on tuotosseurantakarjoissa tällä hetkellä n. 45%, naudan lajityypillistä ruokavaliota tämä ei kuitenkaan vastaa. Ihmisille suoraan soveltuvien kasvien syöttäminen naudalle on turhaa, sillä märehtijän ruoansulatus pystyy irroittamaan tarvitsemansa energian myös ihmisille kelpaamattomista kasveista.

Märehtijälle lajityypillinen ruokavalio on heinävaltainen ja hitaasti sulava. Märehtimisen ansiosta nauta pystyy muuttamaan hyvinkin karkeita kuituja energiaksi ja sitä kautta maidoksi tai lihaksi. Hitaasti sulava ja vähemmän energiaa sisältävä ravinto ei kuitenkaan tuloudu kassakoneeseen samalla tavalla, joten ”enemmän, nopeammin, halvemmalla” -hengen mukaisesti lypsykarjaa on pakko ruokkia tavalla, joka tuottaa mahdollisimman paljon maitokiloja mahdollisimman tehokkaasti.

Tehokas tuotanto tuo helposti mukanaan äärimmäisen ikäviä lieveilmiöitä eläinten terveydessä. Lypsylehmä on kuin huippu-urheilija, joka suorittaa jatkuvasti kaiken äärirajoillaan. Ruoansulatukselliset ongelmat, kuten esimerkiksi hapan pötsi, ovat lisääntyneet, lehmien sorkat oireilevat herkästi väkevän ruokinnan takia. Suuri maitotuotos rasittaa eläintä alentaen tämän yleiskuntoa ja siten osaltaan altistaa erilaisille sairauksille.

Lypsylehmien tehokas ruokinta ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö vaan maailmanlaajuinen. Euroopassa vallitseva maidon ylituotanto pakottaa tuottajia edelleen tehostamaan tuotantoansa kaikin mahdollisin keinoin ja tuottajan neuvotteluasema hinnasta puhuttaessa on lähes olematon. Maatalouden yleinen tila yhdistettynä pohjoisen viljelyn ilmastollisiin haasteisiin tekee tehokkuudesta välttämättömyyden myös meillä Suomessa.

Syksyinen kuva laitumelta, lokakuu 2016.

Litra maitoa maksaa kaupassa vähemmän kuin puolen litran vesipullo.

 Me olemme alkaneet kyseenalaistamaan yllämainittuja tuotantotapoja ja siksi olemmekin jo kuluvan kevään aikana aloittaneet muutoksen toimintatavoissamme. Tämän vuoden aikana Heikkilän Juustola, kenties ainoana Suomessa, aikoo siirtyä lypsylehmien ruokinnassa mahdollisimman puhtaaseen grass-fed -ruokintaan, jossa märehtijä syö sitä mihin niiden elimistö on tarkoitettu. Tämä muutos on valtava sekä meille tuottajina että meidän karjallemme. Siirtymää ei voi toteuttaa sormia napsauttamalla vaan pikkuhiljaa totutellen uudenlaiseen, vaikkakin lajityypilliseen, ravintoon.

Mitä tästä seuraa ja miten lehmien ruokinta vaikuttaa eläimiin tai tuotteisiimme?

Heti alkuun todettakoon, että ruokinnan muutoksesta on keskusteltu sekä eläinlääkäreiden että lypsykarjaa pitävien kollegoiden kanssa, aiheesta on haettu lisätietoa mahdollisimman kattavasti ja suunniteltu miten muutos toteutetaan ilman, että eläimet kokevat siitä tarpeetonta stressiä.

Tähän mennessä olemme vähentäneet lehmiemme väkirehuannosta 25% ja alkaneet korvata säilörehua heinällä. Maidossa tämä näkyy jo muuttuneena makuna ja tulevaisuudessa maku tullee muuttumaan entistä enemmän lehmien ruokavalion muutoksen myötä. Kaikki muutokset ovat kuitenkin luonnonmukaisempaan suuntaan, meidän maitomme maistuu sille mille sen kuuluukin maistua.

Meille tärkeimpänä vaikuttimena tähän ovat eläimet ja niiden vointi. Syötämme tällä hetkellä lehmille sekä tavallista nurmisäilörehua että säilöheinää, joka on korjattu ilman silppuamista. Pitkän kuituisen heinän syöminen vaatii lehmältä enemmän aikaa kuin lyhyeksi silputun, mikä vähentää ”ahmimista” ja lisää syljen tuotantoa, joka edelleen tehostaa märehtimisprosessia ja siten parantaa vatsojen toimintaa. Tähän mennessä olemme jo havainneet positiivisia muutoksia lehmien voinnissa ja uskomme, että tämä kehitys tulee jatkumaan edelleen ruokinnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän karkearehuvaltaiseksi. Tänä vuonna aiomme korjata kaiken nurmialamme säilöheinäksi.

Meille yrittäjinä tämä merkitsee valtavaa riskinottoa ja tulojen pienenemistä. Maitotuotos tulee putoamaan tuhansia kiloja lehmää kohti, tämän me tiedostamme jo etukäteen ja olemme asian hyväksyneet. Uskomme, että eläimemme tulevat olemaan terveempiä ja erityisesti ruokinnallisten ongelmien vähenevän radikaalisti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että muutos ruokavaliossa tehdään eläinten ehdoilla ja tahdilla. Perimmäinen tavoite on parantaa eläinten vointia eikä tähän ole ryhdytty ainoastaan erottuaksemme muista maidonjalostajista. Tuotteemme tulevat muuttumaan sekä maultaan että ravintoarvosisällöltään lähemmäksi sitä mitä maitotuotteet ovat perinteisesti olleet.

Me uskomme muutoksen olevan tarpeellinen ja olemme valmiita ottamaan riskin selvittääksemme onko olemassa kysyntää maitotuotteille, jotka eivät ole litrahinnaltaan halvempia kuin pullovesi, koska ne tuotetaan tavalla, joka on alan normista poikkeava, mutta samalla märehtijän lajityypillisiä ominaisuuksia kunnioittava.

Auringonnousu Heikkilän Juustolassa, laiduntavat lehmät ja juustola mahtuvat samaan kuvaan.

Muutos alkaa aina jostakin ja ensimmäinen askel on sekä merkitsevin että vaikein. Tämä on meidän askeleemme ja uskomme myös asiakkaidemme lähtevän mukaamme tälle matkalle.

terveisin,

Pekka Moisio ja Annika Heikkilä / Heikkilän Juustola

www.juustola.fi

www.facebook.com/heikkilanjuustola